mennessä Tiina Haukipaa | touko 12, 2021 | glaukooma, ikärappeuma, Linssit, Näöntutkimus, optikko, Silmälääkäri, Silmälasit, silmäsairaus
Näköä voi toki heikentää omilla valinnoillaan, mutta onko meillä muuta keinoa näön parantamiseksi kuin silmälasit tai leikkaus?
Ruokavalion merkitys näköön
Voitko syödä itsellesi hyvän näön? Mahdollisesti ainakin nykyistä paremman, jos ravintosi on ollut yksipuolista. A-vitamiini ja luteiini ovat hyvän näön tärkeimmät ravinteet. A-vitamiini auttaa näkemään pimeässä ja luteiini auttaa suojaamaan silmiäsi valolta. Jos sinulla on puutoksia jommasta kummasta, vitamiinin saanti erityisesti suoraan ravinnosta saattaa auttaa näkemään paremmin.
Riittävä nesteytys taasen auttaa kyynelnesteen kanssa, joka on tärkeä osa silmien suojaa. Hyvät rasvat ravinnossa myös auttavat näkemistä. Hyviä rasvoja saamme mm.pähkinöistä ja kasvisöljyistä. Hyvät öljyt parantavat kyynelnesteen koostumusta auttaen sitä kautta kuivasilmäisyyden aiheuttamiin näkövaivoihin.
Valaistuksen vaikutus näön heikentymiseen
Olet varmasti kuullut, että pimeässä lukeminen tai television (tai puhelimen) katsominen on huonoksi silmille. Mitä sinulle ei ole sanottu onkin kolikon toinen puoli: ei ole pystytty osoittamaan, että huono valaistus heikentäisi näköä, vaikka se rasittaa silmiä.
Tutkimustulosten mukaan silmän jatkuva keskittyminen lähellä oleviin kohteisiin saattaa lisätä likinäköisyyden riskiä. Voiko likinäköisyyden sitten parantaa? Australialainen tutkimus tuli lopputulemaan, että ulkona leikkiminen saattaa vähentää lasten likinäköisyyttä. Syy ei pakosta ollut valaistus, vaan se, että ulkona silmän tulee tarkentaa myös kaukana oleviin kohteisiin. Koska kohderyhmänä olivat nuoret lapset, tuloksia ei voida yleistää suoraan aikuisiin. On kuitenkin mahdollista, että katsominen eri etäisyyksille voi ylläpitää laajempaa etäisyysnäköä.
Likitaitteisuuden kehittymisen estäminen lapsilla
Kevään 2021 virtuaalisilla Optometriapäivillä kerrotiin linsseistä, joilla pyritään ehkäisemään likitaitteisuuden lisääntyminen lapsilla. Japanissa on tehty tutkimusta lasten likitaitteisuuden lisääntymisen ehkäisystä kyseisillä linsseillä. Tulokset olivat kannustavia. Likitaitteisuuden lisääntyminen voi johtua silmien ”jäämisestä jumiin” lähitarkennukseen ja tähän vaivaan kehitetyt linssit vähentävät miinuksen lisääntymistä.
Paraneeko näkö iän myötä?
Se hetki, kun näet yht’äkkiä paremmin ilman laseja? Olet todennäköisesti ollut likinäköinen ja päässyt juuri ikänäön piiriin. Iän myötä silmän mykiö jäykistyy, mikä muuttaa silmän taittovoimaa. Jos et ole aiemmin tarvinnut silmälaseja lainkaan – saatat huomata, että kaikkea tarkemmin katsottavaa pitääkin viedä kauemmas silmistä, jotta näkee paremmin. Jos olet käyttänyt aiemmin pluslaseja, sinusta alkaa tuntua, että tarvitsisit voimakkaammat lasit lukiessasi. Miinuslaseja käyttäneet voivat nähdä lukea paremmin ilman laseja, vaikka muuten tarvitsevatkin yhä miinuslinssit.
Ikänäön huomaa lähinäön muutoksena ja todennäköisesti pian eteen tulevana lukulasien tarpeena. Vaikka monia tässä kohtaa houkuttelevatkin huoltoasemien parin euron lukulasit, on tullut aika käydä optikolla tai silmälääkärissä. Jos suvussa on silmäsairauksia tai epäilee silmäsairautta, on hyvä käydä suoraan silmälääkärillä. Silmälasien tarve ei ole silmäsairaus. Perinnöllisiä silmäsairauksia ovat silmänpohjan rappeuma ja glaukooma. Optikko lähettää tutkittavan aina silmälääkärille, jos epäilee tutkittavalla olevan silmäsairaus.
Huonontavatko silmälasit näköäni?
Moni lasit hankkinut on huomannut lasien heikentävän heidän näköään. Tämä huomataan, kun käyttöön otetut lasit otetaan hetkeksi pois ja näkö onkin yht’äkkiä hiekko. Eihän se aiemmin näin heikko ollut? Vaan olipa hyvinkin. Siihen oli vain tottunut. Nyt silmäsi ovat tottuneet hyviin, niille sopiviin laseihin, jotka auttavat sinua näkemään paremmin. Kun olet tottunut näkemään hyvin ja lasit päästä ottaessasi näkökykysi heikkenee, on luonnollista syyttää siitä laseja.
Samalla tavalla, on lampun vika, jos et näe pimeässä huoneessa: silmäsi ovat tottuneet valoisaan ja kun kytket valon pois, et näe hetkeen kunnolla. Et kuitenkaan näkisi huoneessa paremmin, jos lamppua ei olisi koskaan asennettu, ja parhaan lopputuloksen saat valaistussa huoneessa. Täten lasien negatiivinen vaikutus näkökykyyn on urbaani legenda, jossa loogiselta vaikuttava syy-seuraus-suhde on johtanut väärään lopputulemaan.
Olisiko aika tarkastaa näkösi?
Jos näkökykysi tuottaa haasteita, kannattaa tutkia mikä siinä on pielessä. Tuskin mitään vakavaa sentään! Ikänäkö eli paremmin asiaa kuvaava aikuisnäkö tulee meille kaikille, kun elinpäiviä kertyy tarpeeksi. Kun huomaat, ettei näkösi toimi enää niin jouhesti kuin aiemmin on hyvä tulla näöntarkastukseen. Parasta kaveria eli itseään ei kannata kiusata. Jos aristat ajatusta silmälaseista – tosin, kuka nyt ei haluaisi näyttää fiksulta? – piilolinssit ovat lähes aina vaihtoehto. Jos haluat näöntarkastuksen lisäksi terveystarkastuksen, varaa aika silmälääkärille.
Tule meille: varaa aika optikolle tai silmälääkärille tästä »
mennessä Näkökeskus | helmi 11, 2018 | Asiakkaat, diabetes, glaukooma, ikärappeuma, Näöntutkimus, optikko, Silmälääkäri, Silmälasikorjaukset, Silmälasit, silmäsairaus
Optikko Viisaisen liikkeessä töissä Ylöjärvellä v.1990.
Optikoiden koulutus on muuttunut kovasti kolmessakymmenessä vuodessa. Itse olen saanut optikon peruskoulutuksen Helsingin Optikko-opistossa (muuttui kesken koulutuksen Hgin IV sairaanhoito-oppilaitoksen optikkojaostoksi), jonka jälkeen olen erikoistunut piilolinsseihin, työnäkemiseen ja nyt viimeisenä diagnostisten lääkeaineiden käyttöön.
Nykyiset optikko-opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa (Hki tai Oulu) optometrian tutkinnon ja valmistuessaan saavat kaikki pätevyydet eikä heillä näin ollen ole tarvetta erikoistumiselle.
Optikoille opetetaan eniten näöntutkimusta. Muita optikon tutkimuksia ovat silmänpaineen mittaus, silmän etuosien mikroskopointia ja nykyisin myös silmänpohjien kuvantaminen ja -tutkiminen. Optikoiden tekemät tutkimukset painottuvat toiminnalliseen näkemiseen ja hyvien silmälasiarvojen määrittämiseen. Optikon velvollisuus on ohjata tutkittava silmälääkäriin, jos on havainnut viitteitä sairauksista. Silmänpohjakamerat antavat optikoille mahdollisuuden löytää muutoksia, joita muuten ei olisi mahdollista havaita. Optikoiden tekemät tutkimukset toimivat seulonnan tavoin – jotain voi aina jäädä näkemättä tai tulkitaan väärin. Halutessa tutkituttaa silmien terveyden tai tietäessään, että itsellä on silmäsairaus, on aina mentävä silmälääkärille.
HYVÄ SILMÄLASIRESEPTI
Monella on edelleen sellainen käsitys, että pitää mennä silmälääkärille, jotta saa varmasti hyvän silmälasireseptin. Totuus on kuitenkin toinen. Silmälääkäreiden koulutuksessa näöntutkimista opetetaan todella vähän optikoiden koulutukseen verrattuna. Toki joukossa on paljon silmälääkäreitä, jotka ovat oppineet tekemään hyviä silmälasimäärityksiä. Silmälasireseptin kirjoittaja on vastuussa voimakkuuden oikeellisuudesta. Tämän vuoksi moni silmälääkäri kirjoittaakin nykyisin silmälasireseptiin, että voimakkuus on optikon vielä tarkistettava ennen linssien tilaamista.
KÄDENTAIDOT SILMÄLASIEN VALMISTUKSESSA JA KORJAUKSISSA
Aikaisemmin optikoiden koulutuksessa painotettiin kädentaitoja. Pajatunteja oli viikossa useita ja vain priima lopputuote hyväksyttiin. Silmälasien valmistuksen kaikki työvaiheet käytiin läpi, joka antoi hyvät valmiudet ymmärtämään erilaisten voimakkuuksien vaatimukset kehyksille ja asennuksille myös silmälasien myyntitilanteisiin.
Nykyisin suurin osa liikkeistä teetättää linssien hionnat alihankintana joko kotimaassa tai ulkomailla eikä silmälasien valmistusta enää optikkokoulutuksessa opeteta. Alihankinnassa on haasteita: hionnan laadun varmistaminen sekä toimitusaika. Näistä syistä johtuen meillä panostetaan juurikin kädentaitoihin. Hiomme itse kaikki linssit kehyksiin sekä teemme myös silmälasien korjauksia. Käytössämme on uusinta teknologiaa olevat hiontalaitteet, joilla voimme tarvittaessa esim. kiillottaa linssien reunat.
DIAGNOSTISTEN LÄÄKEAINEIDEN KÄYTTÖ OPTIKON TYÖSSÄ
Ensimmäisenä viikkona diagnostisten lääkeaineiden koulutuksen suorittamisen jälkeen, tuli kaksi asiakastapausta, joissa oli hyötyä ko.kurssista. Ensimmäinen tapaus oli nainen, joka oli varannut netin kautta ajan optikon näöntarkastukseen lisätoiveella – ”toivon myös silmänpohjien tutkimista”. Aamulla totesin, että silmänpohjakamera on toisessa liikkeessä. Miten minä nyt voin silmänpohjat nähdä? Ai niin, laajennustipat silmiin ja wolkin-linssillä silmänpohja näkyviin. Mahtava fiilis, kun sieltä ne näköhermonpäät sitten näkyi. Korostin asiakkaalle, ettei optikon silmänpohjien tutkiminen ole silmien terveystarkastus, vaan jos sen haluaa niin sitten pitää tulla käymään silmälääkärillä. Toinen tapaus oli noin 11 vuotias lapsi, joka oli huomannut että kaukonäkö oli huonontunut. Esitutkimukset eivät antaneet juurikaan voimakkuuksia silmiin. Näöntarkkuudet olivat tippuneet noin puoleen normaalista. Laitoin tytölle akkomondaation lamauttavat tipat silmiin ja da daaa- ilman mitään lasikorjausta, näöntarkkuudet tulivat paremmaksi kuin ilman tippoja. Kysyessäni, kuinka paljon hän käyttää kännykkää, tyttö arvio tuijottavansa kännykkää 2-3 h/päivä. Mikähän on totuus? Joka tapauksessa, pääsimme tutkimuksessa eteenpäin, ilman että tytön olisi täytynyt mennä silmälääkärille. Ensi viikolla määritellään lasivoimakkuudet, jotka ehkäisevät akkomondaatiokramppia, ja kaukonäön hämärtymistä.
SILMÄLÄÄKÄREIDEN DIAGNOSTOINTIA TUKEVAT TUTKIMUKSET
Tampereen Näkökeskuksessa on näkökenttätutkimuslaite sekä uusi OCT-laite, joiden avulla silmälääkärit pystyvät vahvistamaan diagnooseja sekä seuraamaan tiettyjen silmäsairauksien hoitojen tehoa. Glaukooman aiheuttamat muutokset voivat näkyä silmänpohjan kerroskuvassa paljon ennen kuin havaitaan näkökenttäpuutoksia. Ajoissa aloitetulla glaukoomahoidolla pystyttään säilyttämään näkökyky paremmin.
OCT-tutkimuksia voidaan tehdä myös seulontatyyppisesti, jos halutaan tietoa silmänpohjan solutasosta ja siitä näkyisikö siellä sellaista poikkeavuutta, joka antaisi syyn lähettää silmälääkärille tarkempaan tutkimukseen.
En usko, että kenellekään on mitään haittaa siitä, että tutkitaan ja katsotaan vähän laajemmin, kuin vanhassa optikon työnkuvassa. Tällaisissa seulovissa tutkimuksissa on löytynyt oireettomia sairauksia, joiden hoito on päässyt alkuun huomattavasti aiemmin, kuin jos olisi pitänyt odotella oireita, ennen tutkimista.
www.tampereennakokeskus.fi
www.ylojarvennakokeskus.fi
www.fennooptiikka.fi
mennessä Näkökeskus | elo 13, 2017 | Asiakkaat, diabetes, glaukooma, ikärappeuma, Silmälääkäri, silmäsairaus
Tampereen NÄKÖKESKUKSEN silmälaboratorion tutkimuksiin kuuluu OCT-tutkimukset sekä näkökenttätutkimukset, jotka tehdään silmälääkärin lähetteellä. Tutkimukset voidaan tehdä vastaanottokäynnin yhteydessä tai erikseen varattuna aikana. OCT-tutkimus kestää n.10-15 min. Näkökenttätutkimus kestää n.30 – 45 min.
Tampereen NÄKÖKESKUKSESSA on Kelan suoraveloitus käytössä, eli Kelan osuus vähennetään heti maksun yhteydessä.
MIHIN OCT-TUTKIMUKSIA TARVITAAN?
Silmänpohjan tarkempi tutkiminen on tarpeen, glaukoomaa (silmänpainetautia) ja silmänpohjan ikärappeumaa sairastavilta. OCT-tutkimuksella saadaan tarkempi käsitys verkkokalvon solukerrosten rakenteesta ja mahdollisista ongelmista, kuin normaalissa silmälääkärin tutkimukseessa.
Ongelmat tarkan näkemisen alueella, jotka eivät parane oikealla silmälasivoimakkuudella, voivat olla oire verkkokalvon muutoksista maculan eli ns.tarkan näkemisen alueella. Tällaisia ovat mm. silmänpohjan ikärappeuma, macula pucker eli ryppykalvo tai macula reikä. Maculan alueella voi olla myös turvotusta, joka näkyy vain OCT-kuvauksella. Turvotuksen hoito riippuu sen aiheuttamasta syystä.
Glaukooma
Verkkokalvon valokerroskuvaus
Glaukooman tärkeimpiä riskitekijöitä:
Glaukooma on näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään. Glaukooma aiheuttaa hermosäiepuutoksia näköhermon ympärille tai tarkannäkemisen alueelle. Nämä muutokset ilmaantuvat hyvin varhain. Näkökenttätutkimus voi olla tällöin vielä täysin normaali kun kerroskuvauksessa löytyy jo glaukooma muutoksia. Glaukoomatutkimuksissa on tärkeä mitata myös sarveiskalvon paksuus, koska ohut sarveiskalvo kolminkertaistaa glaukoomariskin, verrattuna niihin joilla sak-paksuus on yli 588 mikronia (Eye Digest).
Pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä glaukooman seurantaan.
Sarveiskalvon paksuuden mittaus
Nopeasti silmälääkärille
Tampereen Näkökeskuksessa pitävät vastaanottoa silmätautien erikoislääkärit Helena Bragge, Hermann Kramer, Valentina Kalesnykiene ja Heidi Murtomäki. Lisätietoja ja nettiajanvaraus kotisivulta www.tampereennakokeskus.fi
Lähteet:
Hyvärinen, Pirjo (2013) Silmänpaineen mittaaminen ja glaukooman riskitekijät optometristin työssä. iCare ja Goldmann-mittausten vertailua. Metropolia Ammattikorkeakoulu
Silmänpohjan ikärappeuma https://www.mehilainen.fi/silmataudit/silmanpohjan-ikarappeuma. Viitattu 13.8.2017